Jatkokertomus

Ellis Reddings ja Andy Dufresne saapuivat Meksikoon muutama vuosi heidän tapaamisensa jälkeen. Andy oli kyllästynyt olemaan piilossa virkavaltaa eikä uskonut, että häntä edes enään etsittäisiin. Hänen varastamansa rahat alkoivat olemaan jo vähissä ja he olivat keksineet idean tienata rahaa rajan toisella puolen. He päättivät perustaa lakifirman. Pääasiassa he auttoivat ulkomaalaisia saamaan USA:han passin ja oleskeluluvan. Heidän firmansa vähensi huomattavasti laittomien rajanylitysten määrää ja he tienasivat hyvin rahaa. Toinen mahdollisuus olisi ollut toimia laittomissa toimissa mukana. Huumeiden salakuljetuksesta ja myymisestä olisi tienannut hyvin, mutta Andy halusi toimia auttaakseen muita ihmisiä ja Elliskin oli nykyään rehellinen mies.

Suurimpana ongelmana he miettivät sitä, että onnistuisiko firman perustaminen Andyn väärennetyllä henkilötiedoilla. Heistä molemmat olivat varmoja vaikka Andya ei enää aktiivisesti etsittäisikään silti hänen väärennetyt tiedot olisi ilmotettu rajan toiselle puolelle. Ellis hoitikin tämän takia firman tilan vuokraamisasiat ja Andy pysyi kuvioista piilossa. Ellis toimi firmassa näkyvästi pomona, mutta Andy oikeasti johti firmaa.

He luulivatkin joutuvansa liemeen kerran. Oli normaali päivä ja asiakkaita riitti eri lakiasioissa. Sattumalta liikkeeseen sattui tulemaan amerikkalainen toimittaja yhtenä päivänä. Ellis tiesi, että jos hän tunnistaisi Andyn hänkin olisi liemessä, koska toimisi paenneen rikollisen kanssa ja se meinaisi molemmille vankilatuomiota. Toimittaja esittikin asiansa suoraan ja sanoi, että hän tietää kuka Ellis on ja tietää myös Andyn. Hän uskoi, että Andy oli syytöön murhiin ja halusi haastatella Andya vankilavuosistaan ja uskottamasta tarinastaan. Toimittaja sanoi, että kirjoittamassaan jutussa hän ei tule paljastamaan missä hän nykyään on vain julkaisee hänestä elämäntarinan ja tämä saattaisi aiheuttaa hänen armahtamisensa Amerikassa. Andy ja Ellis jäivät rauhaan ja jatkoivat ihmisten auttamista ja nauttivat vapaudestaan.

Karman laki

Andy Dufresne kokee koko elokuvan aikana paljon vääryyttä. Hänet tuomitaan rikoksesta, jota hän ei ole tehnyt ja joutuu Shawsankin vankilaan. Vankilan sisällä ei tiedä kumpaa pitäisi pelätä enemmän vankeja vai itse vanginvartijoita. Tästä huolimatta Andy pitää itsensä kasassa ja päätyy pakenemaan vankilasta elokuvan lopussa. Tätä harva osasi varmaan odottaa paitsi jos oli erittäin tarkka elokuvan aikana Andyn tekemisistä.

Elokuvan pääteemana minusta toimii toisaalta suru ja karma. Karman lakiin uskovat jotkut ja tässä elokuvassa minun mielestäni karman laki tämä tulee hyvin ilmi. Vanginvartijat hakkaavat ja pitävät vankeja täysin arvottomina ja tekevät heille mitä haluavat. Vankilanjohtakin tekee laittomia asioita. Andy kokee paljon asioita kun hän on vankilassa. Vaikka häntä hakataan ja vankilanjohtaja jopa vei häneltä periaattessa vapauden, koska hänellä oli todistaja ettei tehnyt rikostaan ja vankilanjohtaja tapatti hänet. Andy kestää kaikki asiat, mitä hänellä käy, koska tietää, että lopulta paha saa palkkansa. Andyn paettu vankilasta hän käyttää valehenkilöllisyyttä, jonka teki vankilassa ollessaan ja nostaa itselleen vankilanjohtajan rahoja eri pankeista. Vangilanjohtaja jää itse kiinni laittomista toimista, mutta päätyykin mielummin tappamaan itsensä kuin joutumaan vankilaan.

Elokuva päätty siihen, että Ellis Reddings ja Andy tapaavat rannikolla. Vankila-aikana ystävystyneet kaverit pääsivät viettämään aikaa yhdessä huoletta pelkäämättä virkavaltaa. Kaikkien vuosien jälkeen, mitä he viettivät tutustuen nyt he olivat vapaita ja pystyivät tekemään mitä halusivat. Enään ei tarvinnut pelätä kieroja vanginvartijoita tai vankeja.

Rita Hayworth - avain pakoon arvostelu

Elokuva Rita Hayworth - avain pakoon on Frank Darabontin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, joka sai ensi-iltansa vuonna 1994. Tapahtumat perustuvat Stephen Kingin tekemään pienoisromaaniin. Leffan tultua elokuva ei saanut ansaitsemaansa kunniaa, mutta myöhemmin se nousi yhdeksi arvostetuimmaksi elokuvaksi koskaan. Oscar gaalassa vuonna 1994 se sai kyllä ehdokkuuksia, mutta ei voittanut. Elokuva on tällä hetkellä suosituimman elokuva sivuston Intenet Movie Database (imdb) top 250 listalla ykkönen.

Andy Dufresne (Tim Robbins) on elokuvan päähenkilö, joka saa kaksi elinkautista hänen vaimonsa ja hänen rakastajattarensa murhasta. Hän oli kuitenkin syytön rikokseen, mutta kaikki todisteet viittasivat hänen olevan murhaaja. Hänet lähetetään kärsimään vankeusrangaistuksensa Shawsankin vankilaan. Hyvin menestyneen uran pankkiirina tehneelle Andylla ei ole aavistustakaan mitä joutuu vankilassa kokemaan. Vangit vankilassa ei ole mitään mukavinta porukkaa. Andy joutuukin yhden vankiryhmän silmätikuksi ja häntä pahoinpidellään useaan kertaan. Tilannetta ei paranna vankilassa olevien vanginvartijoiden laittomat toimet. Vartijat ovat todella tiukkoja ja myös hakkaavat vankeja pienestäkin asioista. Vankilan johtajakin on sekaantunut laittomiin toimiin ja myöhemmin elokuvassa Andy auttaakin häntä jäämättä kiinni virkavallalle toimistaan tai niin vankilan johtaja luulee.

Elokuvan juoni on niin hyvä, että kukaan ei varmaan osaa arvata loppu juonenkäännettä. Koko leffan ajan Andyn elämä vankilassa on rankkaa, mutta kuitenkin saa lopulta ystäviä vankilassa. Ellis Redding (Morgan Freeman) on heistä ensimmäinen, joka on vankilassa se mies jolta saa rahaa vastaan ihan mitä vain tavaraa haluaa. Heidän ystävyytensä kehittyy koko elokuvan ajan läheisemmäksi. Andyn älykkyytensä vuoksi hän rupeaakin hoitamaan vanginvartijoiden laki asioita. Tämän takia vanginvartijatkin rupeavat kunnioittamaan häntä kovin. Andy joutuu yhdessä vaiheessa kuukaudeksi sairaalatiloihin, koska hänet hakataan niin pahaan kuntoon. Pahin vanginvartija hakkaakin tämän pyörätuoliin ja hänet siirrettiin muualle, jonka jälkeen Andya ei enää pahoinpidelty. Muutkin vangit rupeavat pitämään Andystä kovin hänen temppujensa takia. Näistä yksi oli se kun Andy uskaltautui avaamaan suunsa siivotessaan vankilan katolla. Pahamaineisin ja tiukin vanginvartija puhui raha asioista ja Andyn avattua suunsa hänet meinattiin heittää katolta alas. Andy kuitenkin puhui hänet ympäri ja sai hänet tajuamaan miten hoitaa raha asiansa ja hän sai tovereilleen aikaa nauttia ulkona olosta katolla kylmää olutta nauttien.

Kokonaisuutena elokuva on todella hyvä. Kohtaukset on hyvin näytelty ja juoni loistava. Morgan Freemanin kertoja ääni on kuin piste i:n päälle. Elokuvan musiikkivalinnatkin ovat hyvin sopiva. Tätä teosta ei kannata jättää välistä.

Dexter(korvaava tehtävä)

Dexter on yhdysvaltalainen sarja, jota näytettiin vuodesta 2006 vuoteen 2013 Showtimella. Pääosassa toimii 6 Feet Underista tuttu Michael C Hall. Hall näyttelee sarjassa Miami Metron murharyhmässä työskentevää veriroisketutkijaa. Hän ei ole aivan tavallinen veritutkija, koska öisin hän murhaa ihmisiä, jotka ovat joko todettu syyttömäksi oikeudessa vaikka ovatkin tehneet rikoksen tai sitten eivät ole vielä jääneet virkavallalle kiinni. Hän oppi isältään säännöt, jotka auttavat häntä selviämään normaalissa elämässä teeskentelemällä olevansa normaali ja hän myös oppia tarkat menetelmät ihmisen tappamiseen ja hävittämiseen jäämättä kiinni. Dexterin ollessa 3-vuotias hän todisti äitinsä murhan, joka traumatisoi hänet. Harry oli ensimmäinen poliisi paikalla ja vei Dexterin turvaan. Harry päättikin adoptoida Dexterin omaksi pojakseen kasvattaakseen hänet. Hänen isänsä Harry huomasi Dexterin jo pienessä iässä olevan kiinnostunut muiden satuttamisesta, koska hänellä oli tapana tappaa eläimiä. Tästä lähtikin aluksi eläimien tappaminen isänsä kanssa ja lopulta ihmisten.

Ensimmäinen tuotantokausi perustuu Jeff Lindayn romaaniin Dexterin pimeät unet. Muut kaudet ovat sarjan tekijöiden käsikirjoittamia. Kokonaisuudessaan sarja on 8 kautta pitkä ja jaksot kestävät n. 50-60 minuuttiin. Koko sarjan ajan hahmo Dexter Morgan kehittyy paljon ihmisenä. Alussa olevaa kylmää tunteetonta ihmistä ei voi tunnistaa samaksi viimeisillä kausilla. Joka kaudella tapahtuu jännittäviä juonenkäänteitä, jotka saa melkeinpä koukkuun sarjaan ja ennen kuin huomaakaan on katsonut koko sarjan muutamassa viikossa.

Voimannosto

Voimannosto on voimaurheilulaji. Se koostuu 3 eri nostosta, jotka ovat penkkipunnerrus, kyykky ja maastaveto. Kerron lyhyesti, mitä liikket ovat ja myöhemmin palaan niitä koskeviin sääntöihin. Penkkipunnerrus on liike, jossa nostaja on penkillä selällään ja työntää tangon rinnalta ylös. Kyykyssä nostaja ottaa tangon epäkkäittensä päälle tai takaolkapäiden ja koukistaa polvia ja istuu alas ja nousee takaisin ylös. Maastavedossa tanko on maassa ja se nostetaan ylös. Onnistuneista nostoista muodustuu sinulle yhteistulos nostoista. Painoluokat vaihtelevat eri federaatioissa, mutta jos kisaaja kevyemmässä luokassa esimerkiksi on tasan yhteistuloksensa kanssa painavemmassa luokassa olevan kanssa niin kevyempi kisaaja sijoittuu korkeamalle. Eri painoluokissa kisaavien voimatasoja pystyy myös vertailemaan käyttämällä ns. wilks scorea. Kisaajat kisaavat joko raakana (raw) ilman apuvälineitä tai varusteiden (equipped) kanssa. Raakana kisatessa vyö on sallittu, polvituet (knee sleeves) ja polvien ympärille sidottavat siteet (knee wraps). Varustenostajat käyttävät penkkipaitaa ja kyykkypukua. Ne antavat huomattavan avun nostoihin, jonka takia raw ja equipped ennätykset ovat tietenkin erillisiä. Maastavedossa puku, jota pidetään ei auta nostossa niin paljon kuin penkissä ja kyykyssä.

Kyykky

Alhaalla olevassa kuvasta saat selkoa miten liike tapahtuu. Tässä on muutamia sääntöjä kyykkyyn koskien kisoissa. Tangon tulee olla vaakasuorassa asennossa hartioilla ja kämmenten ja sormin on pidettävä ote tangosta. Kisaaja siirtyy aloitusasentoon telineeltä ja kun nostaja on paikallaa polvet lukittunu annetaan käsky ''squat''. Kyykky pitää viedä tiettyyn syvyyteen, joka on niin, että reisin yläpinta lonkkanivelen kohdalta on alempana kuin polvien yläosa. Tämän jälkeen noustaan ylös ja pidetään hetki painoa polvet lukittunu ylhäällä, jonka jälkeen annetaan käsky ''rack''. Asioita, joista hylätään ovat esimerkiksi se, että ei laskeudu tarpeeksi syvään kyykkyyn tai unohtaa olla kuuntelematta käskyjä alussa tai lopussa.

Penkkipunnerus

 Alhaalla on taas kuva saadaksesi käsityksen miltä nosto näyttää. Kisaajan on oltava selällään penkillä siten, että hänen päänsä, hartiansa ja pakaransa koskettavat penkkiä. Tangosta pidetään käsillä kiinni ja siitä ei laskee irti noston aikana. Siirtäessään tangon pois rinnan yläpuolelle kädet täytyvät olla lukittuna. Tämän jälkeen nostaja saa käskyn ''start''. Tanko lasketaan alas ja pidetään liikkumattomana, jonka jälkeen saadan käsky ''press''. Kisaajan täytyy suoristaa kätensä, jonka jälkeen saadaan käsky ''rack''. Hyläykseen johtavia asioita ovat mm. tangon alaspäin suuntaava liike ja pakaroiden nosto penkiltä työnnön aikana.

Maastaveto

Kuvista näkee miten nosto voidaan suorittaa kahdella eri tavalla. Tanko on vaakasuorassa asennossa kisaajan edessä. Paino nostetaan molemmilla käsillä ylös niin, että polvet ovat lukittuna ja olkapäät ovat takana. Tämän jälkeen kisaaja saa käskyn ''down'' ja laskee painon alas rauhallisesti. Hylkäämiseen voi johtaa mm. tangon kannattelu polvien päällä ja tangon laskeminen alas ennen annettu käskyä.

Jännittävä päivä

Olipa kerran Heikki, joka oli lomailemassa Kanariansaarilla perheensä kanssa. Hän oli 9-vuotias ja oli ensimmäistä kertaa ulkomailla ja oli aivan innoissaan reissusta. Heillä oli ihan normaali päivä verrattuna muihinkin lomapäiviin, mutta illalla tapahtui, jotain erikoista. Aamu alkoi hotelli aamupalalla missä koko perhe söi vatsat täyteen, että jaksaa koko päivän tutustua eri nähtävyyksiin. Perhe lähti aamulla rannalle ottamaan aurinkoa ja uimaan meressä. Kokemus ei ollut Heikille sittenkään mukava, koska merivedessä uidessa hänellä meni vettä suuhun ja maku oli karmea. Heikki päätti loppuajan uida vain uima-altaassa hotellilla.

Uimisen jälkeen perhe käveli pitkin rantahietikkoa ja Heikki näki Kukkalaakso kyltin. Innoissaan Heikki ehdotti perheelleen, että heidän täytyy käydä siellä. Saapuessaan sisään hän näki älyttömästi värikkäitä maskotteja eri eläinasuissa ja paljon erilaisia aktiviteetteja. Hän laski liukumäkeä ja leikki iloisesti muiden paikallisten lasten kanssa. Heikki tutustui hyvin yhteen poikaan ja heidän vanhemmat vaihtoivat yhteistiedot keskenään. Hän oli siis saanut uuden ulkomaalaisen ystävän. Vanhemmat keskustelivat, jopa siitä, että ulkomaalaisperhe tulisi käymään Suomessa tutustumaan Suomen kulttuuriin ja nähtävyyksiin. Tämän jälkeen he menivät syömään paikalliseen ravintolaan ja keskustelivat pitkään.

Ilta oli jo lähestymässä, kun Heikki ja hänen perheensä kävelivät hotellia kohti. Saapuessaan hotelliin Heikki päätti vielä käydä pulahtamassa yksinään uima-altaan luona, kun vanhemmat olivat hotellissa olevassa baarissa nauttimassa muutamat iltaoluet. Uimisen jälkeen Heikki meni hotelliin sisään ja perhe meni hotellihuoneeseensa nukkumaan. Hotellihuone oli aika pieni, mutta viihtyisä. Heikillä ja vanhemmilla olivat omat huoneet.

Heikki heräsi yhtäkkiä keskellä yötä erikoiseen ääneen. Sängyn päädystä kuului ihmeellistä rapinaa. Ja yhtäkkiä pöytälamppu tippui maahan. Heikki säikähti älyttömästi ja meni peiton alle piiloon. Pelon vallassa hän ajatteli, että hotellissa kummittelee ja siellä on mörköjä. Sitten hän tunti, että jokin hyppäsi sängyn päälle ja on hänen jalkojensa kohdalla. Heikki mietti, että uskaltaako hän edes kurkistaa peiton alta vai huutako hän vanhempiaan. Pelonvallassa Heikki kurkisti ja näki erikoislaatuisen kasan olevan sängynpäädyssä maetan hänen jalkojensa päällä. Hän kurotti maasta pöytälampun ylös ja painoi sen päälle. Sängynpäädyssä oli karvainen otus. Sitten Heikillä valkeni, että mikä se on. Tämä erikoislaatuinen otus olikin hotellin omistajan koira. Heikki nousi ylös sängystä ja käveli ovelleen ja näki, että heidän ulko-ovensa oli vahingossa jäänyt auki. Heikki leikki koiran kanssa vähän aikaan ja päätti herättää sen jälkeen vanhemmat, että koira vietäisiin takaisin omistajalle. Säikähdyksesta huolimatta ja Heikki sai toisenkin kaverin päivän aikana. Loppuajan hän leikki koiran kanssa hotellin aulassa ja he nauroivat tapahtuneelle. Sen pituinen se.

Arvostelu

Elokuvaohjaaja Martin Scorsesen tekemä The Departed on vallan mainio elokuva. Se perustuu honkongilaiseen elokuvaan Internal Affairs. Elokuvassa seurataan kahta eri poliisia, joista toinen on Billy Costigan (Leonardo DiCaprio), joka on soluttautunut mafiaan saadakseen tuomittua rikollispomo Frank Costellon (Jack Nicholson). Colin Sullivan (Matt Damon) on soluttautunut taas FBI:ihin ja antaa tietoja Costellolle, että hän ei jäisi rikoksistaan poliiseille kiinni.

Sullivan ja Costigan ovat molemmat Bostonin huonomaineisilla alueilla kasvaneita ja päätyneet poliisikouluun. Sullivan hakeutui vain poliisikouluun Costellon käskystä ja Costigan halusi mennä muita teitä ja elää kunniakkaammin kuin muu sukunsa, koska he olivat rikollisia. Dignam (Mark Wahlberg) ja Quenaan (Martin Sheen), jotka ovat FBI;n johtohenkilöitä haastattelevat molempia elokuvan alussa pääsystä fbi:ihin ja huomaavat Costiganin olevan lahjakas nuori, jolla on rikollistaustainen suku, joka auttaisi häntä pääsemään soluttautumaan Costellon mafiapiireihin. Sullivan taas lähtee etenemään poliisina hurjaa tahtia ja saa tarvittavansa aseman fbi:ssa ollakseen perillä heidän operaatioistaan. Tästä alkaa kissa-hiiri - leikki poliisien ja mafian välillä, jossa hyvis on olevinaan pahis ja pahis olevinaan hyvis.

Alkuperäiseen verrattuna tarinan ydinkohdat on säilytetty, mutta juonta on vähän muutettu. Scorsesen tekemä versio on hänen aiempiin elokuviinsa paljon rauhallisempi, koska tästä puuttuu takaa-ajot ja hänen nenälle hyppivät leikkauksensa. Väkivallan näyttämistä tosin Scorsese ei ole säästellyt yhtään sen enempää, kuin aiemmissa elokuvissaan. The Departed on mainio poliisitrilleri, jonka voi hyvin katsoa vaikka olisi nähnyt jo alkuperäisenkin elokuvan.

Tarvitaanko ikärajoja?

Ikärajoja on nykyään melkein kaikissa eri asioissa. Erilaisia ikärajasäädöksiä on elokuvissa, televisio-ohjelmissa, päihteiden ostossa ja eri ajokorteissa. Ikärajasäädöksiä on, koska niillä yritetään välttää nuorille ja lapsille mahdollisesti tulevia haittoja myöhemmällä iällä. Voi myös miettiä, että onko ikärajat tarpeellisia, koska niitä kuitenkin rikotaan, joka osa-alueella. Minun mielestäni ne ovat todella tarpeellisia.

Suomessa alkoholia ei saa myydä alle 18-vuotiaille. 18-vuotias voi ostaa vain mietoja alkoholijuomia (enintään 22%). Vahvempia saa vasta ostaa, kun on 20-vuotias, mutta baareissa saa jo vahvempia juomia jo 18-vuotiaana.  Monet nuoret kyllä aloittavat jo juomisen reilusti alaikäisenä, joka on haitallista nuoren kehitykselle ja helposti saattaa kehittyä alkoholi ongelmia myöhemmällä iällä jos käyttö on runsasta.  Alkoholijuomia on niin helppo saada täysi-ikäisten kavereiden kautta alaikäisenäkin ja huonoimassa tapauksessa vanhemmatkin saattavat ostavat alaikäiselle alkoholijuomia. Ikärajoja on kuitenkin hyvä olla vaikka niitä on niin helppo sivuuttaa, koska kuitenkin sillä vältetään jonkin verran alaikäisten juomista. 

Peleissä ja elokuvissa on paljon tarpeellisia ikärajoja. On kaikenlaisia kauhu- ja räiskintäelokuvia sekä -pelejä, joiden ikärajana on 16 vuotta tai 18 vuotta, mutta monet nuoremmat näitä silti pelaavat ja katsovat. Väitetään, että tämä saattaa lisätä heidän lasten altistumista rikollisuudelle ym. asioille, mutta minusta tärkeintä on, että jos lapset saavat kotonaan katsoa ja pelata vanhemmille tarkoitettuja pelejä ja elokuvia, heille pitäisi opettaa, että ne ovat vain fiktiota ja niistä ei todellakaan pidä ottaa mallia. Ikärajat peleissä, elokuvissa ja tv-ohjelmissa ovat minun mielestäni hyvä olla, mutta ei se ole niin vakavaa jos niitä aiemmin katsoo tai pelaa kunhan lapsi tai nuori ymmärtää, että kyseessä on vain peli tai elokuva.

Tiivistääkseni oman näkemykseni asiasta on se, että ikärajasäädökset on säädetty suojelemaan nuoria asioilta ennen kuin he ovat täysin kypsiä. Niitä rikotaan paljon, mutta kyllä ne täytyy olla. Sehän olisi ihan älytöntä, että alaastelainen voisi mennä kaupasta ostamaan itselleen tupakkaa tai alkosta alkoholia ilman tietoa niiden vaikutuksista ja vaaroista.

Alkoholimainonnan säännökset

Alkoholimainontaan on tullut muutoksia lähiaikoina. Mainontaan koskevassa säännöksessä joka tuli voimaa 1.1.2015 kielletään mietojen alkoholijuomien mainostaminen julkisilla paikoilla. Myös televisiomainonnan aikarajaa on pidennetty ilta yhdeksästä kymmeneen, joka koskee myös radiomainontaa. Säännöksiä perustellaan nuorten ja lasten suojelemisena. Tutkimukset väittävät, että mainonta aikaistaa nuorten alkoholin käyttöä ja humala hakuista juomista. Alkoholi aiheuttaa nuoren kehitykselle haittoja ja saattaa ennustaa riippuvuksia ja haittoja aikuisikään tullessa.

Minun mielestäni säännökset ovat toisaalta hyvä asia, mutta onko ne toisaalta tarpeellisia. Yleensä nuoret saattavat kiinnostua alkoholin käytöstä jos sitä kotona käytetään runsaasti. Myös kaveriporukka vaikuttaa tähän paljon. Jotkut nuoret kokeilevat jo alkoholia ala-asteen loppu vaiheessa tai ylä-asteen alussa toiset taas aloittavat vasta juuri ennen täysikää kokeilut. Lapset ja nuoret näkevät mainonnassa monia muitakin vaikutteita niin pitäisikö niitäkin sitten kieltää esimerkiksi roskaruuan mainostaminen, joka on haitallista terveydelle jos sitä syö paljon. Säännökset kyllä saattavat vähentää nuorten alkoholi kokeiluja, mutta en usko että paljon, koska tavat yleensä opitaan kotoa tai muilta kavereilta.

Säännökset myös kieltävät kuluttajien tuottaman aineiston hyödyntämisen elinkeinoharjottajan sivuilla ja sisällön tekemisen kuluttajien jaettavaksi. Tämä esimerkiksi tarkoittaa sitä, että panimoiden Facebook-sivuilla olevat kommentit, joissa kehutaan vaikka olutta pitäisi siivota. Keskustelun välttäminen ei minun mielestäni millään tavalla vaikuta alkoholin käyttöön ja haittoihin vain vaikuttaa vaan ihmisten sananvapauteen.