Rita Hayworth - avain pakoon arvostelu

Elokuva Rita Hayworth - avain pakoon on Frank Darabontin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, joka sai ensi-iltansa vuonna 1994. Tapahtumat perustuvat Stephen Kingin tekemään pienoisromaaniin. Leffan tultua elokuva ei saanut ansaitsemaansa kunniaa, mutta myöhemmin se nousi yhdeksi arvostetuimmaksi elokuvaksi koskaan. Oscar gaalassa vuonna 1994 se sai kyllä ehdokkuuksia, mutta ei voittanut. Elokuva on tällä hetkellä suosituimman elokuva sivuston Intenet Movie Database (imdb) top 250 listalla ykkönen.

Andy Dufresne (Tim Robbins) on elokuvan päähenkilö, joka saa kaksi elinkautista hänen vaimonsa ja hänen rakastajattarensa murhasta. Hän oli kuitenkin syytön rikokseen, mutta kaikki todisteet viittasivat hänen olevan murhaaja. Hänet lähetetään kärsimään vankeusrangaistuksensa Shawsankin vankilaan. Hyvin menestyneen uran pankkiirina tehneelle Andylla ei ole aavistustakaan mitä joutuu vankilassa kokemaan. Vangit vankilassa ei ole mitään mukavinta porukkaa. Andy joutuukin yhden vankiryhmän silmätikuksi ja häntä pahoinpidellään useaan kertaan. Tilannetta ei paranna vankilassa olevien vanginvartijoiden laittomat toimet. Vartijat ovat todella tiukkoja ja myös hakkaavat vankeja pienestäkin asioista. Vankilan johtajakin on sekaantunut laittomiin toimiin ja myöhemmin elokuvassa Andy auttaakin häntä jäämättä kiinni virkavallalle toimistaan tai niin vankilan johtaja luulee.

Elokuvan juoni on niin hyvä, että kukaan ei varmaan osaa arvata loppu juonenkäännettä. Koko leffan ajan Andyn elämä vankilassa on rankkaa, mutta kuitenkin saa lopulta ystäviä vankilassa. Ellis Redding (Morgan Freeman) on heistä ensimmäinen, joka on vankilassa se mies jolta saa rahaa vastaan ihan mitä vain tavaraa haluaa. Heidän ystävyytensä kehittyy koko elokuvan ajan läheisemmäksi. Andyn älykkyytensä vuoksi hän rupeaakin hoitamaan vanginvartijoiden laki asioita. Tämän takia vanginvartijatkin rupeavat kunnioittamaan häntä kovin. Andy joutuu yhdessä vaiheessa kuukaudeksi sairaalatiloihin, koska hänet hakataan niin pahaan kuntoon. Pahin vanginvartija hakkaakin tämän pyörätuoliin ja hänet siirrettiin muualle, jonka jälkeen Andya ei enää pahoinpidelty. Muutkin vangit rupeavat pitämään Andystä kovin hänen temppujensa takia. Näistä yksi oli se kun Andy uskaltautui avaamaan suunsa siivotessaan vankilan katolla. Pahamaineisin ja tiukin vanginvartija puhui raha asioista ja Andyn avattua suunsa hänet meinattiin heittää katolta alas. Andy kuitenkin puhui hänet ympäri ja sai hänet tajuamaan miten hoitaa raha asiansa ja hän sai tovereilleen aikaa nauttia ulkona olosta katolla kylmää olutta nauttien.

Kokonaisuutena elokuva on todella hyvä. Kohtaukset on hyvin näytelty ja juoni loistava. Morgan Freemanin kertoja ääni on kuin piste i:n päälle. Elokuvan musiikkivalinnatkin ovat hyvin sopiva. Tätä teosta ei kannata jättää välistä.